4. Ehkä sä rakastat mua

[Vesa Salmi]

Tämä on "koulumainen" biisi siinä mielessä että se on saanut alkunsa Heikki Salon lauluntekokurssin ja -workshopin yhteydessä (www.heikkisalo.com).

Useimmissa lauluissa on siteeksi - ei koskaan kokonaan tai yksi yhteen - henkilökohtaisia kokemuksia, joko omia tai muilta kuultuja tosielämän asioita. Tämä biisi on ollut sikäli mielenkiintoinen ja opettavainen tehdä että laulun minäkertojalla ei ole mitään yhteyttä minun elämääni, tarinan tasolla. Hänen henkinen maailmansa on toki kipeähkö, siinä yhtymäkohtaa. Laulu dokumentaarinen tai non-fiktiivinen siinä mielessä että Oulussa on paljon lestadiolaisia. En ole koskaan ymmärtänyt sitä miten ne antavat toisilleen syntejä anteeksi.

[Juha Uronen]

Tämähän se on varsin verraton rakkauslaulu mutta jää itsellekin sopivan etäiseksi...
Jotkut sanat osuu niin lähelle mutta iso osa menee mukavalla tavalla ohi ettei tule paha mieli.

Tosin on pakko myöntää Wagnerin (sen sian) olevan idolini...Muita ovatkin sitten Turhapuro, Homer Simpson jne jne
Pyrin myös elämään näiden fiktiivisten suurmiesten opetusten mukaisesti :)

Itse olen koettanut vähentää omaelämänkerrallista osuutta biiseissä ja testaillut miten paljon minä ,sinä ,hän juttua voi poistaa sanoituksesta ilman että tarina hajoaa täysin käsiin.

Toisinaan on toiminut
Useimmiten ei sitten ollenkaan ja biisi on päätynyt takaisin hautomoon